| Vaarojen Maraton-joukkue X-kaadossa Vihdissä 2009 |
|
Suomen vanhimmaksi seikkailu-urheilutapahtumaksi mainostettu X-kaato päätti vuoden 2009 Suomen Multisport-cupin. KarSun O-P Holttinen ja Mikko Auvinen kävivät testaamassa Suomen seikkailu-urheilukärjen vauhdin hyytävissä olosuhteissa Vaarojen Maraton-nimisellä joukkueella. Materiaalin jako alkoi klo 04.00 pakkasmittarin näyttäessä -3 celsiusta. Kisareitti oli suhteellisen selkeä lukuun ottamatta sanallista juoksuquestia kilpailun puolivälissä. Reittikirjan mukaan lisäohjeita olisi rastilla, joten päätettiin jättää pohdinnat myöhäisemmäksi. Lähtöviivalle ehdittiin klo 4.58. Kisa alkoi n 3km juoksulla golfauton perässä. Rogainingin Euroopan mestarit Mononen/Jäppinen painoivat kärjessä omaa vauhtia ja itse sinniteltiin kärkiryhmässä leimaten 2 vastaan tullutta rastia. Tämän jälkeen palattiin lähtöpaikalle, josta lyhyt siirtyminen melontapaikalle pyörillä. Melonta tapahtui aluksi kapealla, jyrkkärantaisella joella, joten kanoottiin nouseminen ja siitä poislähteminen oli suhteellisen haastavaa. Joella melottiin edelle ehtineitä kovempaa, mutta menetettiin etu ensimmäisellä rastilla huonon suunnittelun takia. Jostain syystä jätettiin kanootti leimauksen ajaksi rantaan muiden alkaessa jo vetää paattejaan viereiselle järvelle, jossa melonnan keskiosa suoritettiin. Puoliksi umpeenkasvaneella järvellä rastit oli sijoiteltu ”näreitten” viereen, sivulle ja sisälle, joten niiden löytäminen tuotti kaikille joukkueille hankaluuksia. Melonta sinänsä oli elämyksellistä lamppujen valokiilojen ja vesihöyryn ansiosta. Porukka siis kasaantui rastien 3-6 tienoille yhdeksi sumaksi, eikä kukaan oikein tiennyt, missä olivat ja missä rastit sijaitsivat. Lisäksi järven pinta oli jäätynyt, joten kanootin ohjaaminen oli melko työlästä eikä Karsun huppunopeasta pulkasta siten ollut vastaavaa etua. Jostain syystä onnistuttiin kuitenkin löytämään liput ensimmäisinä, ja kun vielä oikaistiin rohkeasti pellon läpi takaisin joelle, oltiin yllättäen piikkipaikalla melonnan vaihdossa ja hypättiin satulaan jalat ja kädet märkinä. Totutusti fillari liikkui iloisesti Mikon johdolla. Oli ihan hemmetin kylmä eikä jaloissa ja käsissä ollut enää tuntoa. Hieman ennen pyöräilyn kakkosrastia missattiin tieltä lähtenyt polun alku, jota etsiessä Woodman ja pari muuta joukkuetta pääsi meidän kantaan. Lyhyen tönäämisen jälkeen päästiin taas ajamaan ja juoksuquestiin tultiin keulilla yhdessä Woodmanin kanssa. Lisäohjeita oli tarjolla luontopolkujen opastaulussa, jotka omasta mielestä kopioitiin oikein kisamateriaalissa annettuun karttaan. Matkan varrella oli siis 4 rastia, jotka piti leimata vastaan tullessa. 2 ekaa lippua löydettiin pienellä etsiskelyllä, mutta seuraavat kaksi tuottivatkin isoja ongelmia. Ei millään löydetty kelta-mustilla merkittyä luontopolkua ja pööpöiltiin aikamme poluilla, kunnes kuultiin Multisportin ja Free Adventuren äänet. Eikun kantaan ja sieltähän se 3 rasti tuli lopulta vastaan. OPn juoksuvauhti ei ihan riittänyt jätkien vauhtiin ja niinpä pojat pääsi karkaamaan näköetäisyydeltä. Juoksun lopussa oli vielä älytön laskeutuminen järveen ja 20 metrin uinti. Tässä vaiheessa tuli myös selväksi, että oltiin jossain vaiheessa eksytty oikealta reitiltä ja missattu yksi rasti, joka toi 15min sakon. Lisäksi sekoiltiin ihan käsittämättömällä laskeutumis-/uintiquestin yhteydessä, kun unohdettiin kartta laskeutumispaikalle, joten reilusti takana olleet joukkueet iskivät kantaan. Tässä ”torspoilussa” aikaa meni runsaat 20min. Motivaatio oli nolla, OP märkänä uinnin jäljiltä ja 15 minuutin sakko mielessä. Päätettiin kuitenkin vetää kovaa loppuun ihan treenin kannalta. Edellä taisi olla jotain 7 joukkuetta. Puolen tunnin jäätävän pyöräilyn jälkeen tultiin Vihdin vanhan kirkon raunioille, josta jatkettiin 1:5000 mittakaavaisella kartalla kaupunkisuunnistus. Vaihdot sujuivat muuten ripeästi, koska vedettiin koko kisa pyöräilykengillä. Oli mukava päästä juoksemaan, koska ”kylmä mies juoksee mielellään”. Parin suunnistuspummin ansiosta menetettiin näköetäisyys lähimpiin joukkueisiin, ja motivaatio laski edelleen. Juostiin kuitenkin reippaasti loput rastit ja siitä edelleen kohti viimeistä pyöräilyä. Fillaroinnin viimeinen rasti oli kanoottien jättöpaikalle, josta alkoikin kisan viimeinen 3 rastin suunnistus kohti maalia. Juoksuhaudoissa sijainneet rastit löytyivät tietenkin korkean mäen päältä, josta sitten rullailtiin alas pyöräilykengillä hengenvaarallisessa kivikossa. Maaliin taidettiin tulla n. 6 tunnin taistelun jälkeen. Kisa oli hyvä osoitus pienten tekijöiden merkityksestä kilpailun lopputuloksen kannalta. Hieman rauhallisemmalla pohdiskelulla olisi podium-paikka ollut otettavissa. Tuloksissa meille oli jostain syystä merkitty tunnin sakko leimaamattomasta 7 rastista (melonta), joka ei tietenkään pidä paikkaansa. Tämän ansiosta sijoitus oli tuloslistoissa 13.. Oikeudenmukaisen laskutavan mukaan meidän sijoitus oli 4. heti Free Adventuren jälkeen. Monet joukkueet olivat leimanneet väärin melonnassa, josta rapsahti tunnin sakko. Omalta kohdalta kisa oli viimeinen multisport—tapahtuma tältä vuodelta. Kunto on lupaava ja Vaarojen Maratonille ladataan kovat odotukset, mikäli palautuminen sujuu toivotulla tavalla. Vaarojen jälkeen palautellaankin kuukauden verran ennen pk-kautta. Tulokset ja väliajat: www.esmultisport.com OPH |